Meillä on ollut tapana järjestää pari kertaa vuodessa lapsille Koko talo leikkii -tapahtuma. Pari päivää kerrallaan kestävät leikkipisteet on yleensä suunniteltu jonkun teeman ympärille. Tällä kerralla teemana oli Näin ennen elettiin eli entisajan maalaistunnelmia Suomi 100 -hengessä.
Kyläkaupassa oli kaikenlaista herkkua myynnissä. Lapsia ihastuttivat varsinkin pienet herkkupussit, jotka sisälsivät leikkinameja.
Kyläkaupasta sai ekologisia kangaskasseja ostoksilleen.
Ennen vanhaan elokuvateatteri oli nimeltään Kino.
Lipunmyyjänä toimi Pieni Punahilkka.
Katsomosta sai valita joko penkki- tai patja-paikan.
Tämän päivän esityksenä nähtiin Pieni Punahilkka -diasatu.
Muistatteko vielä diasadut? Aika ennen Video- ja DVD-leffoja?
Pienten päädyn aulaan oli pystytetty hevostallit.
Talleilta löytyi tallimestari ja tallipoika, jotka odottelivat innokkaita ratsastajia.
Korillinen hevosenkenkiä ja vasaroita oli varattu kengittäjiä varten.
Kyllä se kengitys sujui hienosti!
Saliin oli rakennettu Liikuntalato.
Kuva kertoi, mitä pitää tehdä.
Innokkaita pussihyppelijöitä oli välillä ihan jonoksi asti.
Purkkijaloilla kävely ei näyttänyt olevan ollenkaan vaikeaa taitaville lapsille.
Hyppelyä "heinäpaaleilla".
Miten leikittiin silloin, kun ei vielä ollut leluja?
Tilkkulan lattialla oli "sammalmatto", josta löytyi monenmoista luonnonmateriaalia.
Niistä syntyi käpylehmiä ja erilaisia rakennelmia.
Muistatteko ajan, jolloin oli käytössä leimattavat kirjastokortit?
Kirjaston virkailija leimasi lasten kortit ja piti myös välillä lukutuokioita kirjastossa kävijöille.
Mummolta oli unohtunut papiljotti päähän, kun hän oli kutomassa keinussaan.
Lapset arvailivat, mikä tästä oikein tulee. Ehdotuksina kuului mm.:
matto, Suomen lippu, kaulaliina, sukat..
Aikuiset heittäytyivät rooleihinsa täysillä ja lapset vilistivät innokkaina paikasta toiseen. Kun kyselimme, mikä oli kaikkein kivointa, tuli vastaukseksi: Ihan kaikki!
